Hei sinne ruudun toiselle puolelle, pitkästä aikaa! Mitä sulle kuuluu? Mulle kuuluu taas vaikka mitä...
Vaikka en olekkaan vielä aito teekkari vaan vasta phuksi (asia jonka opin vasta TKK:lle tullessani, teekkarius ja tupsulakki pitää ansaita, johon vaaditaan kunnollista teekkarielämää ja vähintään 8 nopan opiskelua vuodessa) niin on yliopisto ehtinyt pistää mun laiskotteluun tottuneen elämän ihan hyrskyn myrskyn. Hyvällä tavalla tottakai, mutta kun päivittelin niin huonosti silloinkin kun laiskottelin niin nyt oon aivan legendaarisen huono siinä, damn it. Ja kuvaamisessa, damn it again.
Seriously, oon niin huono tässä kuvaushommassa että nää on viimeisimmät kunnon kuvat, ja ne on syyskuun alusta...
Erityisesti yksi asia yliopistossa pystyy yllättämään mut joka päivä uudestaan, nimittäin se kuinka paljon tässä opiskelussa on oikeasti työtä. En ikinä osannut kuvitella, että joutuisin paiskimaan näin paljon hommia jo heti alussa, varsinkin kun olin harkinnut vakavasti välivuotta. Myös mun läheiset on yllättynyt, äitikin tuli eilen sanomaan, että miten mulla voi olla perjantai-iltanakin koulutöitä, ei yliopistoelämä hänen aikanaan ollut sellaista. Ja sanoi, että muistanhan myös bilettää (voi äiti :'D). Juttu on vaan siinä, että nämä koulutyöt on oikeasti tosi kiinnostavia ja palkitsevia, ja niitä oikeasti tekee ihan mielellään! Mutta kun samalla pitäisi muuttaa, olla järkkäämässä jos mimmosta kissanristiäistä (ja osallistua vielä suurempaan määrään niitä) sekä pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin, niin aikaa ei ole kauheasti jaettavaksi. Tottakai infolla opiskeleminen on aivan mahtavaa, kanssaopiskelijat on mahtavia ja aiheet on pääosin mahtavia, mutta silti vähän ärsyttää.
Mua ärsyttää se, että opiskelijoita painostetaan saamaan tutkintonsa loppuun nopeammin ja nopeammin, johdatetaan ottamaan paljon kursseja samaan aikaan ja rajataan nopat niin, ettei turhia voi paljoa opiskella. Tottakai se on valtiolle kannattavampaa, että saadaan koulutettua työvoimaa mahdollisimman nopeasti ulos, mutta en mä ajatellu valmistua viiden vuoden päästä, eli 24 vuotiaana. Tulin yliopistolle oppimaan ja kehittymään ihmisenä, verkostoitumaan ja elämään ehkä elämäni parasta aikaa, enkä opiskelemaan hirveällä kiireellä itseäni ulos paikasta, mihin juuri pääsin. Siksi aionkin kapinoida ja haistatella meidän opintosuunnitelmalle, ja tehdä virkamiesruotsin vasta kolmantena opintovuonna, hah! Tuun niin katumaan tätä silloin... Nyt on helpottunut olo kun tästä on mustaa valkosella, eikä mun tarvitse stressaa, että teenkö sen nyt vai enkö. Jee, avautumiset hoidettu taas hetkeksi!
Kaikesta avautumisesta huolimatta mulle kuuluu tosi hyvää! Viime postauksessa kerroinkin mun ja Vilpun saamasta kämpästä, ja nyt se on ollut meidän jo kuukauden ja se rupeaa näyttämään jo melko kotoiselta ja ihanalta! Tosin asun vielä pääosin äidin luona, kun Vilppu on intissä niin ei ole ollut mitään kiirettä muuttaa sinne pysyvästi. Mutta nyt, kun muuttolaatikot siellä Espoon päässä on purettu ja siellä rupeaa olemaan viihtyisämmän näköistä kun mun puretussa, vanhassa huoneessa niin ehkä pikku hiljaa olisi aika lentää lopullisesti pesästä! Tai no "lopullisesti", oon jo sopinut, että tulen mahdollisimman usein äidin luo kattomaan meidän kaikkia sarjoja, eihän niitä nyt yksin voi katsoa! Kumminkin jos vaan saan aikaiseksi, niin ehkä täälläkin näkyy pian vähän sneakpeakkeja mun ja Vilpun pikku kodista :)
Muutenkin tässä on tulossa kaikkea mahtavaa, Vilpulla kääntyy juna WOOPWOOP ensi tiistaina ja meidän killalla on vuosijuhlat ensi perjantaina, en malta odottaa! Varsinkin meidän phuksispeksistä tulee aivan eeppinen, vaikka itse sanonkin!
Ja ainiin, meinasi se tärkein osuus unohtua, sain tässä viime viikolla pipon! Reaktor (eli yksi meidän opiskelualaan liittyvä firma) tuli jakamaan niitä kiltahuoneellemme eli Olkkarille, mutta jäätiin parin kaverin kanssa silloin ilman. Pipo oli kuitenkin niin hieno, että mun oli pakko hyödyntää suhteitani, joten lähetinpä kysymyksen veljelleni ja nyt ollaan kavereiden kanssa yksityistä excua, valtavia tikkareita ja tietysti näitä pipoja rikkaampia (kielioppi, miksi minut jätit??). Seriously, ihan mahtava pipo! :D
terv. köyhtynyt (ja silti juuri onlyssa käynyt) opiskelija.
Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille! Lupaan muuten ens kerralla ilmaista itseäni hieman tiiviimmässä muodossa... Paitsi et taidan lupaa tän joka postauksessa, mutta miksi muuttaa tapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti